sisällysluetteloon
edelliseen osaan
seuraavaan osaan
| Of Original or Absolute Beauty. | Alkuperäisestä eli absoluuttisesta kauneudesta | ||
| 1 | Since it is certain that we have Ideas of Beauty and Harmony, let us examine what Quality in Objects excites these Ideas, or is the Occasion of them. And let it be here observ'd, that our Inquiry is only about the Qualitys which are beautiful to Men; or about the Foundation of their Sense of Beauty: for, as was above hinted, Beauty has always relation to the Sense of some Mind; and when we afterwards shew how generally the Objects which occur to us are beautiful, we mean, that such Objects are agreeable to the Sense of Men: for there are many Objects which seem no way beautiful to Men, and yet other Animals seem delighted with them; they may have Senses otherwise constituted than those of Men, and may have the Ideas of Beauty excited by Objects of a quite different Form. We see Animals fitted for every Place; and what to Men appears rude and shapeless, or loathsome, may be to them a Paradise. | Koska meillä selvästikin on kauneuden ja harmonian ideoita, tutkikaamme, mikä kohteiden ominaisuus herättää nämä ideat, tai saa ne aikaan. Huomattakoon, että tutkimuksemme koskee ainoastaan ihmisten mielestä kauniita ominaisuuksia, tai ihmisen kauneusaistin perustaa. Kauneudella nimittäin on, kuten edellä mainittiin, aina yhteys jonkin mielen aistiin. Kun myöhemmin esittelemme kauneuden yleisyyttä kohtaamissamme asioissa, tarkoitamme, että tällaiset kohteet ovat ihmisen aistille miellyttäviä. Onhan paljon asioita, jotka eivät ihmisistä näytä millään tavalla kauniilta, ja silti muut eläimet vaikuttavat ihastuneilta niihin. Eläinten aistit ovat ehkä rakentuneet toisin kuin ihmisen aistit, ja kenties muodoltaan toisenlaiset kohteet herättävät niissä kauneuden ideoita. Näemme eläinten sopeutuneen kaikkialle, ja jokin paikka voi olla niille paratiisi, vaikka se näyttää ihmisistä karkealta, muodottomalta tai vastenmieliseltä. | |
| 2 | That we may more distinctly discover the general Foundation or Occasion of the Ideas of Beauty among Men, it will be necessary to consider it first in its simpler Kinds, such as occurs to us in regular Figures; and we may perhaps find that the same Foundation extends to all the more complex Species of it. | Jotta voisimme selvemmin ymmärtää, mikä on ihmisen kauneusideoiden yleinen perusta tai aiheuttaja, on tarpeen tarkastella asiaa ensin yksinkertaisemmissa tapauksissa, kuten säännöllisissä kuvioissa. Ehkäpä sitten huomaamme, että sama perusta ulottuu myös kaikkiin kauneuden monimutkaisempiin lajeihin. | |
| 3 | The Figures which excite in us the Ideas of Beauty, seem to be those in which there is Uniformity amidst Variety. There are many Conceptions of Objects which are agreeable upon other accounts, such as Grandeur, Novelty, Sanctity and some others, which shall be mention'd hereafter. But what we call Beautiful in Objects, to speak in the Mathematical Style, seems to be in a compound Ratio of Uniformity and Variety: so that where the Uniformity of Bodys is equal, the Beauty is as the Variety; and where the Variety is equal, the Beauty is as the Uniformity. This will be plain from Examples. First, the Variety increases the Beauty in equal Uniformity. The Beauty of an equilateral Triangle is less than that of the Square; which is less than that of a Pentagon; and this again is surpass'd by the Hexagon. When indeed the Number of Sides is much increas'd, the Proportion of them to the Radius, or Diameter of the Figure, or of the Circle, to which regular Polygons have an obvious Relation, is so much lost to our Observation, that the Beauty does not always increase with the Number of Sides; and the want of Parallelism in the Sides of Heptagons, and other Figures of odd Numbers, may also diminish their Beauty. So in Solids, the Eicosiedron surpasses the Dodecaedron, and thus the Octaedron, which is still more beautiful than the Cube; and this again surpasses the regular Pyramid: The obvious Ground of this, is greater Variety with equal Uniformity. The greater Uniformity increases the Beauty amidst equal Variety, in these Instances: An Equilateral Triangle, or even an Isosceles, surpasses the Scalenum: A Square surpasses the Rhombus or Lozenge, and this again the Rhomboides, which is still more beautiful than the Trapezium, or any Figure with irregular curve Sides. So the regular Solids surpass all other Solids of equal number of plain Surfaces: And the same is observable not only in the Five perfectly regular Solids, but in all those which have any considerable Uniformity, as Cylinders, Prisms, Pyramids, Obelisks; which please every Eye more than any rude Figures, where there is no Unity or Resemblance among the Parts. Instances of the compound Ratio we have in comparing Circles or Spheres, with Ellipses or Spheroides not very eccentric; and in comparing the compound Solids, the Exoctaedron, and Eicosidodecaedron, with the perfectly regular ones of which they are compounded: and we shall find, that the want of that most perfect Uniformity observable in the latter, is compensated by the greater Variety in the former, so that the Beauty is nearly equal. |
Kuviot, jotka herättävät meissä kauneuden ideoita, näyttävät olevan sellaisia, joissa on ykseyttä moninaisuudessa. Meillä on kohteista monia käsityksiä, jotka tekevät niistä miellyttäviä muista syistä, sellaisista kuin suuruus, uutuus tai pyhyys, tai vielä muistakin (joita käsitellään jäljempänä). Kuitenkin se, mitä kutsumme kohteissa olevaksi kauneudeksi, näyttää piilevän matemaattisesti ilmaistuna yhtenäisyyden ja moninaisuuden yhdistetyssä suhteessa. Jos siis kohteiden yhtenäisyys on sama, kauneus vaihtelee moninaisuuden mukaisesti, ja jos moninaisuus on sama, kauneus vaihtelee yhtenäisyyden mukaisesti. Tämä käy selväksi esimerkeistä. Ensiksikin moninaisuus lisää kauneutta, kun yhtenäisyys pysyy samana. Tasasivuisen kolmion kauneus on vähäisempi kuin neliön, jonka kauneus on vähäisempi kuin viisikulmion, jonka kauneus puolestaan jää jälkeen kuusikulmion kauneudesta. Tosin kun sivuja tulee runsaasti lisää, me emme useinkaan selvästi havaitse niiden suhdetta kuvion säteeseen tai halkaisijaan (tai vastaaviin seikkoihin ympyrässä, johon säännöllisillä monikulmioilla on ilmeinen yhteys), niin että kauneus ei aina lisäänny sivujen lisääntyessä. Seitsenkulmioissa ja muissa parittoman sivumäärän kuvioissa sivut eivät ole yhdensuuntaiset, ja myös tämä voi vähentää niiden kauneutta. Kolmiulotteisissa kappaleissa kaksikymmentahokas on kauniimpi kuin kaksitoistatahokas ja voittaa siten myös kahdeksantahokkaan, joka kuitenkin on kauniimpi kuin kuutio, joka taas voittaa säännöllisen pyramidin. Ilmeinen peruste on suurempi moninaisuus, kun yhtenäisyys pysyy samana. Kun moninaisuus pysyy samana, suurempi yhtenäisyys lisää kauneutta seuraavissa tapauksissa: Tasasivuinen tai jopa tasakylkinen kolmio on parempi kuin mielivaltainen kolmio. Neliö on parempi kuin vinoneliö, joka on parempi kuin suunnikas, joka on kauniimpi kuin puolisuunnikas tai mikä tahansa kuvio, jossa on epäsäännöllisesti kaareutuvat sivut. Säännölliset monitahokkaat ovat parempia kuin muut tahokkaat, joissa on yhtä monta tahkoa. Sama huomataan paitsi viidessä täydellisen säännöllisessä kappaleessa myös kaikissa muissa kolmiulotteisissa ja erityisen yhtenäisissä kappaleissa, kuten lieriöissä, särmiöissä, pyramideissa ja obeliskeissa. Nämä miellyttävät silmää enemmän kuin epämuotoiset kappaleet, joiden osat eivät ole keskenään yhdenmukaisia tai samankaltaisia. Esimerkkejä yhdistetystä suhteesta saamme verratessamme ympyröitä tai palloja sellaisiin ellipseihin tai pyörähdysellipsoideihin, jotka eivät ole kovin eksentrisiä. Tai voimme verrata sellaisia yhdistettyjä tai puolisäännöllisiä kappaleita kuin kuboktaedria ja ikosidodekaedria niihin täydellisen säännöllisiin kappaleisiin, joista ne koostuvat. Tällöin huomaamme, että vaikka edelliset eivät ole täydellisen yhtenäisiä niin kuin jälkimmäiset, tämän puutteen hyvittää suurempi moninaisuus, niin että kauneudeltaan ne ovat lähes tasaveroisia. |
|
| 4 | These Observations would probably hold true for the most part, and might be confirm'd by the Judgment of Children in the simpler Figures, where the Variety is not too great for their Comprehension. And however uncertain some of the particular aforesaid Instances may seem, yet this is perpetually to be observ'd, that Children are fond of all regular Figures in their little Diversions, altho' they be no more convenient, or useful for them, than the Figures of our common Pebbles: We see how early they discover a Taste or Sense of Beauty, in desiring to see Buildings, regular Gardens, or even Representations of them in Pictures of any kind. | Nämä huomiot lienevät oikean suuntaisia ja voivat saada vahvistusta siitä, miten lapset suhtautuvat yksinkertaisempiin kuvioihin, joissa moninaisuus ei ole liian suurta heidän ymmärrykselleen. Vaikka jotkin edellisistä esimerkeistä saattavat epäilyttää, on kuitenkin hyvä muistaa, että lapset leikeissään pitävät kaikista säännöllisistä muodoista, vaikka ne eivät olisikaan heille sen soveliaampia tai hyödyllisempiä kuin tavallisten pikkukivien muotoiset kappaleet. Heissä ilmenee jo varhain makua tai kauneusaistia, kun he haluavat nähdä rakennuksia tai säännöllisiä puutarhoja, tai vain kuvia niistä. | |
| 5 | The same Foundation we have for our Sense of Beauty, in the Works of Nature. In every Part of the World which we call Beautiful, there is a surprizing Uniformity amidst an almost infinite Variety. Many Parts of the Universe seem not at all design'd for the Use of Man; nay, it is but a very small Spot with which we have any Acquaintance. The Figures and Motions of the great Bodys are not obvious to our Senses, but found out by Reasoning and Reflection, upon many long Observations: and yet as far as we can by Sense discover, or by Reasoning enlarge our Knowledge, and extend our Imagination, we generally find their Structure, Order, and Motion, agreeable to our Sense of Beauty. Every particular Object in Nature does not indeed appear beautiful to us; but there is a great Profusion of Beauty over most of the Objects which occur either to our Senses, or Reasonings upon Observation: For, not to mention the apparent Situation of the heavenly Bodys in the Circumference of a great Sphere, which is wholly occasion'd by the Imperfection of our Sight in discerning Distances; the Forms of all the great Bodys in the Universe are nearly Spherical; the Orbits of their Revolutions generally Elliptick, and without great Eccentricity, in those which continually occur to our Observation: now these are Figures of great Uniformity, and therefore pleasing to us. Further, to pass by the less obvious Uniformity in the Proportion of their Quantitys of Matter, Distances, Times, of revolving, to each other; what can exhibit a greater Instance of Uniformity, amidst Variety, than the constant Tenour of Revolutions in nearly equal Times, in each Planet, around its Axis, and the central Fire or Sun, thro' all the Ages of which we have any Records, and in nearly the same Orbit? Thus after certain Periods, all the same Appearances are again renew'd; the alternate Successions of Light and Shade, or Day and Night, constantly pursuing each other around each Planet, with an agreeable and regular Diversity in the Times they possess the several Hemispheres, in the Summer, Harvest, Winter, and Spring; and the various Phases, Aspects, and Situations, of the Planets to each other, their Conjunctions and Oppositions, in which they suddenly darken each other with their Conick Shades in Eclipses, are repeated to us at their fixed Periods with invariable Constancy: These are the Beautys which charm the Astronomer, and make his tedious Calculations pleasant. Molliter austerum studio fallente laborem. |
Luonnonkohteissa kauneusaistillamme on sama perusta. Kaikessa, mitä maailmassa kutsumme kauniiksi, on hämmästyttävää ykseyttä miltei loputtomassa moninaisuudessa. Monet maailmankaikkeuden osat eivät selvästikään ole ihmisen käyttöön suunniteltuja, ja itse asiassa tunnemme kokonaisuudesta vain pikkuruisen kolkan. Suurten taivaankappaleiden asemat ja liikkeet eivät ole aisteillemme ilmeisiä, vaan ne on saatu selville päättelemällä ja pohtimalla, pitkien havaintosarjojen pohjalta. Jossain määrin tavoitamme niitä silti aisteillamme, ja päättelemällä laajennamme tietojamme, ja mielikuvituksemme avulla kurotamme yhä kauemmas, ja kaikessa tässä niiden rakenne, järjestys ja liike yleensä miellyttävät kauneusaistiamme. Jokainen luonnon kohta ei tosin näytä meistä kauniilta, mutta valtaosa kaikesta, mitä aisteillamme tavoitamme ja mitä voimme päätellä havaintojemme pohjalta, on ylenpalttisen kaunista. Maailmankaikkeuden suuret kappaleet ovat nimittäin lähes pallonmuotoisia, ja niiden havaittavat kiertoradat ovat yleensä ellipsejä, joiden eksentrisyys ei ole suurta. Tällaiset muodot ovat hyvin yhtenäisiä, ja siksi ne miellyttävät meitä. Lisäksi taivaankappaleet näyttävät sijaitsevan suuren pallon pinnalla, joskin tämä vaikutelma syntyy näköaistimme kyvyttömyydestä erottaa suuria etäisyyksiä. Jätetään tässä yhteydessä huomiotta se vähemmän ilmeinen yhdenmukaisuus, jota huomataan taivaankappaleiden välillä, kun tarkastellaan niiden massan, etäisyyden ja kiertoajan suhdetta. Mutta mikä voisikaan olla parempi esimerkki ykseydestä moninaisuudessa kuin se, että jokainen planeetta on pyörinyt oman akselinsa ympäri sekä keskustulen eli Auringon ympäri lähes samassa aikataulussa ja lähes samalla kiertoradalla kaikkina aikakausina, joista meillä on tietoja? Niinpä tietyn ajan kuluttua kaikki samat ilmiöt toistuvat. Jatkuva valon ja varjon, päivän ja yön vuorottelu kullakin planeetalla; tämän vuorottelun miellyttävä ja säännöllinen vaihtelu eri pallonpuoliskoilla kesällä, syksyllä, talvella ja keväällä; planeettojen erilaiset vaiheet, aspektit ja sijainnit suhteessa toisiinsa, niiden konjunktiot ja oppositiot, joissa ne pimennyksen sattuessa yhtäkkiä himmentävät toisen planeetan keilamaisella varjollaan; kaikki tämä toistuu säännöllisin väliajoin muuttumattoman vakaasti. Tämä kauneus lumoaa tähtitieteilijän ja tekee hänen työläistä laskelmistaan miellyttäviä. »Molliter austerum studio fallente laborem.» [»Ehkäpä sinua siksi viehättää enemmän reipas pallopeli, jolloin kilpailu tekee ankarankin rasituksen huomaamattomaksi.» Horatius: Satiirit II, ii. Suom. Paavo Castrén.] |
|
| 6 | Again, as to the dry Part of the Surface of our Globe, a great Part of which is cover'd with a very pleasant inoffensive Colour, how beautifully is it diversify'd with various Degrees of Light and Shade, according to the different Situations of the Parts of its Surface, in Mountains, Valleys, Hills, and open Plains, which are variously inclin'd toward the great Luminary! | Maapallomme mantereista suuri osa on väriltään erittäin hillittyä ja miellyttävää. Ja kuinka kauniisti valon ja varjon sävyt vaihtelevatkaan siinä sijainnin mukaan, kun suuri valonlähde luo eri tavoin loistettaan vuorille, laaksoihin, kukkuloille ja avarille tasangoille! | |
| 7 | If we descend to the minuter Works of Nature, what great Uniformity among all the Species of Plants and Vegetables in the manner of their Growth and Propagation! how near the Resemblance among all the Plants of the same Species, whose Numbers surpass our Imagination! And this Uniformity is not only observable in the Form in gross; (nay, in this it is not so very exact in all Instances) but in the Structure of their minutest Parts, which no Eye unassisted with Glasses can discern. In the almost infinite Multitude of Leaves, Fruit, Seed, Flowers of any one Species, we often see a very great Uniformity in the Structure and Situation of the smallest Fibres. This is the Beauty which charms an ingenious Botanist. Nay, what great Uniformity and Regularity of Figure is found in each particular Plant, Leaf, or Flower! In all Trees and most of the smaller Plants, the Stalks or Trunks are either Cylinders nearly, or regular Prisms; the Branches similar to their several Trunks, arising at nearly regular Distances, when no Accidents retard their natural Growth: In one Species the Branches arise in Pairs on the opposite Sides; the perpendicular Plain of Direction of the immediately superior Pair, intersecting the Plain of Direction of the inferior, nearly at right Angles: In another Species, the Branches spring singly, and alternately, all around in nearly equal Distances: And the Branches in other Species sprout all in Knots around the Trunk, one for each Year. And in each Species, all the Branches in the first Shoots preserve the same Angles with their Trunk; and they again sprout out into smaller Branches exactly after the Manner of their Trunks. Nor ought we to pass over that great Unity of Colours which we often see in all the Flowers of the same Plant or Tree, and often of a whole Species; and their exact Agreement in many shaded Transitions into opposite Colours, in which all the Flowers of the same Plant generally agree, nay, often all the Flowers of a Species. | Tarkastelkaamme sitten luonnon pienempiä ilmiöitä. Kuinka suuri yhdenmukaisuus vallitseekaan kaikkien villien ja viljeltyjen kasvilajien kasvamisessa ja lisääntymisessä, ja kuinka samanlaisia ovat kaikki kasviyksilöt, jotka kuuluvat samaan lajiin, joiden määrä ylittää mielikuvituksemme rajat! Eikä tämä yhdenmukaisuus näy pelkästään kokonaismuodossa (jossa se kaikissa tapauksissa ei olekaan täydellistä) vaan myös niiden pienimpien osasten rakenteessa, jota ei näe ilman suurennuslasia. Yhden lajin lehtien, hedelmien, siementen ja kukkien paljoudessa havaitsemme usein hyvin suurta yhdenmukaisuutta pienenpienten kuitujen rakenteessa ja sijainnissa. Tämä kauneus saa lahjakkaan kasvitieteilijän haltioihinsa. Ja miten suurta yhdenmukaisuutta ja muodon säännöllisyyttä onkaan havaittavissa jokaisessa yksittäisessä kasvissa, lehdessä tai kukassa! Kaikkien puiden ja useimpien pienempien kasvien varret tai rungot ovat lähes lieriöitä tai säännöllisiä särmiöitä; kasvin oksat ovat samankaltaisia kuin sen varsi, ja ne ilmaantuvat miltei vakioetäisyydelle toisistaan, jos mikään ei häiritse niiden luonnollista kasvua. Yhden lajin oksat kasvavat pareittain vastakkaisilla puolilla, niin että ylemmän parin kasvusuunta on melkein suorassa kulmassa alemman parin kasvusuuntaan; toisen lajin oksat työntyvät yksittäin ja vuorottain ympäri vartta lähes yhtä kauas toisistaan; kolmannen lajin oksat versovat kaikki rungon ympärille yhtenä ryppäänä, jollaisia syntyy yksi vuotta kohti. Jokaisessa lajissa ensimmäisten versojen kaikki oksat ovat samassa kulmassa varteen nähden ja haarautuvat puolestaan pienemmiksi oksiksi täsmälleen samalla tavalla. Eikä pidä sivuuttaa sitä suurenmoista värien ykseyttä, jonka usein näemme saman kasvin tai puun kukissa (ja koko lajinkin kukissa), ei myöskään sitä monesti tavattavaa kasvin tai kasvilajin kukkien värien täydellistä sopusointua, kun sävyt muuttuvat toisiksi ja väri vaihtuu jopa vastakkaiseksi. | |
| 8 | Again, as to the Beauty of Animals, either in their inward Structure, which we come to the Knowledge of by Experiment and long Observation, or their outward Form, we shall find surprizing Uniformity among all the Species which are known to us, in the Structure of those Parts, upon which Life depends more immediately. And how amazing is the Unity of Mechanism, when we shall find an almost infinite Diversity of Motions, all their Actions in walking, running, flying, swimming; all their serious Efforts for Self-preservation, all their freakish Contortions when they are gay and sportful, in all their various Limbs, perform'd by one simple Contrivance of a contracting Muscle, apply'd with inconceivable Diversitys to answer all these Ends! Various Engines might have obtain'd the same Ends; but then there had been less Uniformity, and the Beauty of our Animal Systems, and of particular Animals, had been much less, when this surprizing Unity of Mechanism had been remov'd from them. | Eläinten kauneudessa kyse voi olla ulkomuodosta tai sisäisestä rakenteesta, jonka opimme tuntemaan kokeiden ja pitkäaikaisen tarkastelun myötä. Molempien yhteydessä voimme panna merkille, että kaikkien tunnettujen lajien kohdalla elämälle tärkeiden osien rakenne on yllättävän yhdenmukainen. Kuinka ihmeellinen onkaan mekanismin yhtäläisyys eläinten raajoissa, kun toisaalta näemme niiden lähes loputtoman moninaiset liikkumistavat: ne kävelevät, juoksevat, lentävät ja uivat, ponnistelevat sinnikkäästi pysyäkseen hengissä tai vääntelehtivät hassusti ollessaan iloisia ja leikkisiä! Kaiken tämän hoitaa yksi yksinkertainen lihasten supistuminen, jota sovelletaan käsittämättömän vaihtelevasti eri päämäärien saavuttamiseksi. Samat päämäärät olisi varmaan voitu saavuttaa muillakin keinoin, mutta jos tätä hätkähdyttävää mekanismin ykseyttä ei olisi, myös tulos olisi vähemmän yhtenäinen ja vähemmän kaunis niin eläinkunnassa kokonaisuudessaan kuin yksittäisessä eläimessä. | |
| 9 | Among Animals of the same Species, the Unity is very obvious, and this Resemblance is the very Ground of our ranking them in such Classes or Species, notwithstanding the great Diversitys in Bulk, Colour, Shape, which are observ'd even in those call'd of the same Species. And then in each Individual, how universal is that Beauty which arises from the exact Resemblance of all the external double Members to each other, which seems the universal Intention of Nature, when no Accident prevents it! We see the Want of this Resemblance never fails to pass for an Imperfection, and Want of Beauty, tho' no other Inconvenience ensues; as when the Eyes are not exactly like, or one Arm or Leg is a little shorter or smaller than its fellow. As to that most powerful Beauty in Countenances, Airs, Gestures, Motion, we shall shew in the second Treatise, that it arises from some imagin'd Indication of morally good Dispositions of Mind. In Motion there is also a natural Beauty, when at fixed Periods like Gestures and Steps are regularly repeated, suiting the Time and Air of Music, which is observed in regular Dancing. |
Samaan lajiin kuuluvien eläinten koko, väri ja muoto vaihtelevat paljon mutta toisaalta myös yhdenmukaisuus on ilmeistä, ja juuri tämän samankaltaisuuden nojalla ryhmittelemmekin eläimet luokkiin tai lajeihin. Entä miten laaja-alaista onkaan se kauneus, joka syntyy yksittäisen eläimen parillisten ruumiinosien samanlaisuudesta! Se näyttää olevan Luonnon yleinen päämäärä (vaikkakin jokin satunnaisuus voi estää sen). Sen puutettahan pidetään aina epätäydellisyytenä ja kauneuden vajavuutena, vaikka asiasta ei aiheutuisi mitään muuta haittaa. Esim. silmät eivät ehkä ole aivan samanlaiset, tai toinen käsi tai jalka on toista hieman lyhyempi tai pienempi. Kaikkein vaikuttavinta kauneutta on kasvojen ilmeissä, käyttäytymisessä, eleissä ja liikkeissä, ja osoitamme toisessa tutkielmassa, että sen perustana on jonkinlainen kuviteltu viittaus sielun moraalisesti hyviin taipumuksiin. Liikkeissä on luonnollistakin kauneutta, kun vaikkapa tanssissa eleet ja askeleet toistuvat säännöllisesti ja sopivat musiikin rytmiin ja melodiaan. |
|
| 10 | There is a farther Beauty in Animals, arising from a certain Proportion of the various Parts to each other, which still pleases the Sense of Spectators, tho' they cannot calculate it with the Accuracy of a Statuary. The Statuary knows what Proportion of each Part of the Face to the whole Face is most agreeable, and can tell us the same of the Proportion of the Face to the Body, or any Parts of it; and between the Diameters and Lengths of each Limb: When this Proportion of the Head to the Body is remarkably alter'd, we shall have a Giant or a Dwarf. And hence it is, that either the one or the other may be represented to us even in Miniature, without relation to any external Object, by observing how the Body surpasses the Proportion it should have to the Head in Giants, and falls below it in Dwarfs. There is a farther Beauty arising from that Figure, which is a natural Indication of Strength; but this may be pass'd over, because probably it may be alledg'd, that our Approbation of this Shape flows from an Opinion of Advantage, and not from the Form it self. The Beauty arising from Mechanism, apparently adapted to the Necessities and Advantages of any Animal; which pleases us, even tho' there be no Advantage to our selves ensuing from it; will be consider'd under the Head of Relative Beauty, or Design. |
Eläimissä on myös sellaista kauneutta, joka juontuu eri osien keskinäisistä suhteista. Se miellyttää katsojan aistia, vaikka hän ei osaakaan laskea suhteita yhtä tarkasti kuin kuvanveistäjä, joka tietää, mikä kasvojen eri osien suhde koko kasvoihin miellyttää eniten, ja osaa kertoa meille, millainen kasvojen suhde vartaloon tai sen osaan sekä raajan läpimitan suhde sen pituuteen on kaikkein miellyttävin. Kun pään ja vartalon välinen suhde muuttuu huomattavasti, saadaan jättiläinen tai kääpiö. Siksipä molemmat voidaan esittää meille pienoiskoossakin, ilman yhteyttä mihinkään ulkoiseen, sillä panemme merkille, kuinka jäteillä vartalon osuus on suurempi kuin pitäisi ja kääpiöillä pienempi. Kauneutta on myös sellaisessa hahmossa, joka luonnostaan ilmentää voimaa. Tämä voidaan kuitenkin sivuuttaa, sillä luultavasti suosimme tätä muotoa, koska pidämme sitä edullisena, emme muodon itsensä vuoksi. Kauneutta, joka syntyy eläimen tarpeita ja etuja palvelevasta toiminnallisuudesta ja joka miellyttää vaikkei hyödyttäisikään meitä, käsitellään suhteellisen kauneuden ja suunnittelun yhteydessä. |
|
| 11 | The peculiar Beauty of Fowls can scarce be omitted, which arises from the great Variety of Feathers, a curious Sort of Machines adapted to many admirable Uses, which retain a considerable Resemblance in their Structure among all the Species; and a perfect Uniformity in those of the same Species in the corresponding Parts, and in the two Sides of each Individual; besides all the Beauty of lively Colours and gradual Shades, not only in the external Appearance of the Fowl, resulting from an artful Combination of shaded Feathers, but often visible even in one Feather separately. | Lintujen erityistä kauneutta on vaikea sivuuttaa. Se on peräisin sulista ja höyhenistä, tuosta omalaatuisesta välineistöstä, joka ihailtavasti soveltuu moniin käyttötarkoituksiin ja on rakenteeltaan huomattavan samankaltainen kaikilla lajeilla. Tässä on tärkeää suuri vaihtelu, samoin kuin sulkien täydellinen yhdenmukaisuus lajin sisällä vastaavissa osissa sekä lintuyksilön kummallakin puolella. Ja lisäksi vaikuttaa eloisien värien ja vähittäin vaihtuvien vivahteiden kauneus, joka syntyy eri sävyisten sulkien hienosta yhdistelmästä mutta näkyy usein myös yksittäisessä sulassa. | |
| 12 | If our Reasonings about the Nature of Fluids be just, the vast Stores of Water will give us an Instance of Uniformity in Nature above Imagination, when we reflect upon the almost infinite Multitude of small, polish'd, smooth Spheres, which must be suppos'd form'd in all the Parts of this Globe. The same Uniformity there is probably among the Parts of other Fluids as well as Water; and the like must be observ'd in several other natural Bodys, as Salts, Sulphurs, and such like; whose uniform Propertys do probably depend upon an Uniformity in the Figures of their Parts. | Jos käsityksemme nesteiden luonteesta on oikea, valtavat vesivarastot ovat esimerkki luonnon yhdenmukaisuudesta. Mielikuvituksemme rajat tulevat vastaan, kun ajattelemme lähes ääretöntä määrää pieniä, kiiltäviä, sileitä palloja, joita oletettavasti on muodostunut kaikkialle maapallolle. Tämä vedelle ominainen yhdenmukaisuus vallitsee todennäköisesti myös muiden nesteiden osissa. Sama näkyy useissa muissakin luonnon aineissa, kuten suoloissa, rikkiaineissa ja vastaavissa, joiden yhtäläiset ominaisuudet riippuvat todennäköisesti niiden osien muotojen yhdenmukaisuudesta. | |
| 13 | Under Original Beauty we may include Harmony, or Beauty of Sound, if that Expression can be allow'd, because Harmony is not usually conceiv'd as an Imitation of any thing else. Harmony often raises Pleasure in those who know not what is the Occasion of it: And yet the Foundation of this Pleasure is known to be a sort of Uniformity. When the several Vibrations of one Note regularly coincide with the Vibrations of another, they make an agreeable Composition; and such Notes are call'd Concords. Thus the Vibrations of any one Note coincide in Time with two Vibrations of its Octave; and two Vibrations of any Note coincide with three of its Fifth; and so on in the rest of the Concords. Now no Composition can be harmonious, in which the Notes are not, for the most part, dispos'd according to these natural Proportions. Besides which, a due Regard must be had to the Key, which governs the whole, and to the Time and Humour, in which the Composition is begun: a frequent and inartificial Change of any of which will produce the greatest, and most unnatural Discord. This will appear, by observing the Dissonance which would arise from tacking Parts of different Tunes together as one, altho' both were separately agreeable. A like Uniformity is also observable among the Bases, Tenors, Trebles of the same Tune. There is indeed observable, in the best Compositions, a mysterious Effect of Discords: They often give as great Pleasure as continu'd Harmony; whether by refreshing the Ear with Variety, or by awakening the Attention, and enlivening the Relish for the succeeding Harmony of Concords, as Shades enliven and beautify Pictures, or by some other means not yet known: Certain it is, however, that they have their Place, and some good Effect in our best Compositions. Some other Powers of Musick may be consider'd hereafter. |
Alkuperäiseen kauneuteen voimme lukea mukaan harmonian eli sävelten kauneuden (jos tällainen ilmaisu on sallitaan), sillä harmoniaa ei yleensä pidetä minkään muun asian jäljitelmänä. Usein harmonia tuottaa nautintoa ihmisille, jotka eivät tiedä sen aiheuttajaa. Tämän nautinnon tiedetään kuitenkin perustuvan tietynlaiseen yhtenäisyyteen. Kun yhden sävelen värähtelyt osuvat yhteen toisen sävelen värähtelyjen kanssa, ne muodostavat miellyttävän kokonaisuuden, jota kutsutaan sulosoinnuksi, konsonanssiksi. Niinpä minkä tahansa sävelen värähtelyt osuvat ajallisesti yhteen oktaavia korkeamman sävelen kahden värähtelyn kanssa, ja minkä tahansa sävelen kaksi värähtelyä osuvat yhteen kvinttiä korkeamman sävelen kolmen värähtelyn kanssa, ja näin edelleen muissakin konsonansseissa. Mikään sävellys ei voi olla harmoninen, ellei sen säveliä ole suurimmaksi osaksi järjestetty näiden luonnollisten suhteiden mukaisesti. Lisäksi on kiinnitettävä asianmukaista huomiota koko teosta hallitsevaan sävellajiin sekä alun tahtiin ja tunnelmaan; näiden toistuva ja epäluonteva muuttaminen saa aikaan mitä suurinta ja luonnottominta epäharmoniaa. Tämä käy ilmeiseksi, kun ajatellaan sitä epäsointuisuutta, joka syntyisi yhdistämällä eri sävelmien osia yhdeksi kokonaisuudeksi, vaikka kappaleet olisivatkin erikseen miellyttäviä. Vastaavasti yhtenäinen kokonaisuus muodostuu myös jonkin laulun basso-, tenori- ja sopraanoäänistä. Parhaissa sävellyksissä tosin huomataan riitasointujen, dissonanssien, salaperäistä vaikutusta. Ne suovat usein yhtä suurta nautintoa kuin jatkuva harmonia: ne virkistävät korvaa vaihtelulla tai herättävät huomiota ja elävöittävät niitä seuraavien harmonisten sointujen nautinnollisuutta (samaan tapaan kuin varjot elävöittävät ja kaunistavat maalauksia), tai ne vaikuttavat jollain muulla toistaiseksi vielä tuntemattomalla tavalla. On kuitenkin selvää, että parhaissa sävellyksissä niillä on oma paikkansa ja tärkeä tehtävänsä. Eräitä muita musiikin vaikutuksia tarkastellaan myöhemmin. |
|
| 14 | But in all these instances of Beauty let it be observ'd, That the Pleasure is communicated to those who never reflected on this general Foundation; and that all here alledg'd is this, "That the pleasant Sensation arises only from Objects, in which there is Uniformity amidst Variety:" We may have the Sensation without knowing what is the Occasion of it; as a Man's Taste may suggest Ideas of Sweets, Acids, Bitters, tho' he be ignorant of the Forms of the small Bodys, or their Motions, which excite these Perceptions in him. | Kaikkien näiden kauneuden esimerkkitapausten yhteydessä on kuitenkin hyvä muistaa, että nautintoa tuntevat myös ne, jotka eivät ole koskaan pohtineet tätä kauneuden yleistä perustaa, ja että kaikki tässä esitetty voidaan tiivistää seuraavasti: Miellyttävä aistimus syntyy ainoastaan kohteista, joissa on ykseyttä moninaisuudessa. Meillä voi olla kauneuden aistimus, vaikka emme tiedä, mikä sen aiheuttaa. Samoinhan ihmisen makuaisti voi synnyttää makeuden, happamuuden tai karvauden ideoita, vaikka hän ei olisikaan selvillä niiden pienten hiukkasten muodoista tai liikkeistä, jotka saavat hänessä aikaan nämä aistimukset. |